Näennäistä demokratiaa

Näennäistä demokratiaa

Keski-Suomen hyvinvointialueen (Hyvaks) aluevaltuusto päätti kesäkuun kokouksessaan hyväksyä yksimielisesti valtiovarainministeriön asettaman arviointiryhmän loppuraportin ja ryhmän aluevaltuustolle saneleman toimenpideohjelman, jonka mukaan 308 miljoonan euron kertyneet alijäämät katetaan vuoteen 2030 mennessä.

Soraääniä kokouksessa kuultiin lähinnä vasemmalta, kun aluevaltuusto äänesti vasemmistoliiton ryhmän esittämästä toivomusponnesta. Ponsi hylättiin kuitenkin selvin luvuin ja porvarien mielestä arviointiryhmän päätösesityksiin ei tule kajota millään tavoin. Vasemmistoliiton ryhmäkin kuitenkin hyväksyi muiden puolueiden tavoin arviointiryhmän esitykset.

Hyvinvointialueet hallituksen talutusnuorassa

Arviointimenettely Keski-Suomen osalta päättyi tällä erää tiukoin ehdoin. Aluevaltuustolla ei ollut sanan sijaa arviointiryhmän esityksiin. Jos vaaleilla valitut aluevaltuutetut eivät ministeriöiden virkamiesten tahtoon olisi taipuneet, niin uhkana olisi voinut olla alueen liittäminen johonkin toiseen alueeseen, alueen pilkkominen, päätyminen hallinto-oikeuteen tai alueen lainanottovaltuuksien epääminen. 

Käytännössä aluevaltuutetuille jää viime kädessä valtaa päättää lähinnä siitä, miten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen alasajoa sekä henkilöstön irtisanomisia tullaan Keski-Suomessa lähivuosina   jatkamaan kiihtyvällä tahdilla.

Tässä tilanteessa aluevaltuutettujen puheet yhdenvertaisten palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta tai henkilöstön kuulemisesta ja jaksamisesta huolehtimisesta ovat vain sanahelinää.  Lääkäriajan saaminen tulee entisestään vaikeutumaan, hoitojonot pitenevät, vammaispalvelut ja ikääntyneiden palvelut kriisiytyvät ja yhä useampi maksukykyinen kansalainen valitsee yksityisen palvelun silloin kun se on mahdollista. Aluevaltuuston päätösten seurauksena asukkaiden eriarvoisuus lisääntyy.

Keski-Suomi ei jatkossa selviydy lakisääteisistä velvoitteistaan ilman valtion tuntuvaa lisärahoitusta. Sen tosiasian uskaltautui kokouksessa tunnustamaan hyvin harva aluevaltuutettu.

Suostumalla arviointiryhmän saneluun Keski-Suomen hyvinvointialue säilyttää siis toistaiseksi tiukasti rajatun itsenäisyytensä. Se on kuitenkin laiha lohtu alueen asukkaiden ja työntekijöiden kannalta. Samassa tilanteessa ovat myös Lappi ja Itä-Uusimaa. Uusina alueina arviointimenettelyyn ovat joutumassa Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso.

Kohti todellista itsehallintoa

Hallituksen kurjistamispolitiikan ja ministeriöiden sanelun sijaan hyvinvointialueet tarvitsevat tarveperusteista lisärahoitusta valtiolta, joka on viime kädessä vastuussa perustuslaillisista palveluista. Alueet tarvitsevat myös todellista itsehallintoa, joka edellyttäisi verotusoikeutta.

Ensi vuoden eduskuntavaaleissa puolueiden on kyettävä antamaan äänestäjille konkreettisia vastauksia julkisten hyvinvointipalvelujen turvaamisesta etenkin rahoituksen osalta.

Vesa Lankinen
SKP:n  Jyväskylän piirijärjestön varapuheenjohtaja